Työssäkäyvät vanhemmat tarvitsevat päiväkoteja, jotka ovat Suomessa tunnetusti korkeatasoisia juuri SuPerin puheenjohtaja Silja
Paavolan paheksuman yliopistokoulutuksen ansiosta, kirjoittaa Lasse Laatunen. Suomen Lähi- ja Perushoitajaliitto SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola kirjoitti Iltalehteen 21.11. kirjoituksen ”Vastataanko varhaiskasvatuksessa lapsen perustarpeisiin myös tulevaisuudessa?”. Silja Paavolan kirjoitus oli lapsen terveen kasvattamisen sijaan sellaista taivaita syleilevää ay-jargoniaa, että se ansaitsee arvion sekä puheenjohtaja Paavolan motiiveista että itse asiasta eli lasten huolenpidosta ja kasvattamisesta. SuPerinkin palkkaneuvottelut lähestyvät. Niitä Paavola kirjoituksellaan pohjusti. Hänet tunnetaan ay-johtajana, jolta teksti ei lopu, vaikka ajatus olisikin katkennut.
Paavola kirjoitti mm. ”Lapsen aivot kehittyvät nopeasti ensimmäisen neljän ikävuoden aikana. Riittämättömän hoivan tiedetään vaikuttavan erittäin epäedullisesti aivojen kehitykseen”. Ja Paavola lukee varhaiskavatuslakinsa madonluvut kirjoituksensa lopuksi: ”SuPer kantaa huolta pienten lasten hoitajien hoidollisen osaamisen varmistamisesta, jos pedagogisesti painottuneiden, yliopistosta valmistuneiden työntekijöiden määriä tullaan lisäämään lasten arkeen päiväkodeissa”. Paavolalle on kauhistus, jos hoitajien koulutustaso nousee päiväkodeissa. Sanoma on ay- ja järjestöpolitiikkaa raadollisimmillaan. Lapsi on Paavolan ajattelussa vain tunteisiin vetoava pelinappula.
